Pari viikkoa sitten julkaistun Alkoholi yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä -selvityksen julkistamistilaisuudessa oltiin äärettömän kiintoisan kysymyksen äärellä: miten puhua alkoholista siten, että erilaiset näkökannat tulisivat kuulluiksi ja samaan aikaan vahvan tutkimus- ja kokemustiedon merkitys ymmärrettäisiin?
Tämä uunituore E2-tutkimus suomalaisten alkoholia ja alkoholipolitiikkaa koskevista näkemyksistä nosti esille muun muassa sen, että tieto lisää tuskaa: mitä paremmin vastaaja oli perillä alkoholin aiheuttamista haitoista, sitä kriittisemmin hän suhtautui alkoholin saatavuuden lisäämiseen.
Haittoihin vetoaminen ei kuitenkaan ole tänä päivänä trendikästä. Rajoitukset ja normit kuulostavat tunkkaisilta ja ankeilta aikana, joka korostaa yksilön vapautta ja vastuuta.
Kukapa haluaisi identifioitua ankeuttajaksi, joka suoltaa samaa vanhaa itkuvirttä vuodesta toiseen ja näyttää jämähtäneen ajassa 1900-luvun alkupuolelle. Tämä teema nousi myös julkistamistilaisuuden paneelikeskustelussa esiin.
Kuka haluaisi, saati uskaltaisi ottaa kantaa?
Kannanottaminen voi olla pelottavaa, koska keskustelija saattaa hyvin nopeasti tulla leimatuksi vahvojen mielikuvien kautta. Ja voi pojat, vahvoja mielikuvia alkoholiin totisesti liittyy! Mielikuvissamme seikkailee varoittavana esimerkkinä niin rähjäinen Turmiolan Tommi kuin Välimeren maan lämmössä ravintolassa punaviinilasistaan hillitysti siemaileva tyylikäs mallikansalainenkin (tähän jälkimmäiseen mielikuvaan liittyy usein sosiaalinen tilanne: naurua, lämpimiä katseita, merkityksellisiä keskusteluja).
Suomalaisten alkoholiriippuvuus mielikuvien takana
Jos kuitenkin rohkaistumme kurkistamaan mielikuvien taakse, saatamme nähdä paljon moninaisemman todellisuuden. Siihen todellisuuteen kuuluu muun muassa sen tunnistaminen, että monille ”ihan tavallisille suomalaisille” (mitä tavallisuudella nyt sitten milloinkin tarkoitetaan) on kehittynyt riippuvuus alkoholiin (1).
Suurin osa heistä käy töissä, eikä riippuvuus alkoholiin välttämättä näy heistä mitenkään ulospäin.
Ja olit sitten ”tavallinen” tai et, et todennäköisesti ole peruskoulun ensimmäisellä luokalla haaveillut kehittäväsi aikuisena riippuvuutta alkoholiin (tai mihinkään muuhunkaan).
On totta, että riippuvuuden syntymisen taustalla on lukuisia monimutkaisia tekijöitä, joista alkoholin saatavuus on vain yksi pieni osanen. Toisaalta tutkimustieto on vankka: alkoholin helppo saatavuus lisää käyttöä, mikä taas altistaa riippuvuuksien syntymiselle ja vaikeuttaa riippuvuuksien kanssa elävän ja tämän läheisten elämää entisestään. Tiedämme, että riippuvuus voi syntyä myös pikkuhiljaa, salakavalasti. Haluammeko todella ottaa riskin, että tilanne pahenee entisestään niin yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla? Ainakaan ratkaisua ei pidä perustaa pelkkien mielikuvien varaan.
(1) Tästä esimerkkinä Versot-hankkeen kohtaamat sote-alan ammattilaiset.
Kirjoittaja on Toimiva ry:n riippuvuusasiantuntija Liisa Kiilunen
FM, VTM (sosiaalityö)
Lisää Toimiva ry:n ja Versot-hankkeen näkökulmaa ja ajatuksia esim. näissä blogikirjoituksessamme.
https://toimiva.fi/kuinka-selvita-yhteiskunnassamme-alkoholisoitumatta/
https://toimiva.fi/tarvitaan-rohkeutta-puhua-riippuvuuksista-toimivassa-puhutaan-ja-kohdataan/
