Blogi

Kun ruoka koukuttaa – ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus

Toimiva ry:n Ähky-hankkeessa on asiantuntijoita, jotka ovat työskennelleet ruokaan ja syömiseen kohdistuvan riippuvuuden parissa jo lähes kymmenen vuotta. Olemme siis tarkastelleet tätä maassamme vielä toistaiseksi aika huonosti tunnistettua ja tunnustettua riippuvuutta jo pidemmän aikaa. Olemme seuranneet niin aiheeseen liittyvää tutkimusta kuin saaneet paljon kokemuksellista tietoa järjestäessämme ryhmätoimintaa ongelman kohdanneille.

Ähky-hankkeen asiantuntijat kuuluvat maamme erityisosaajien joukkoon ruokaan ja syömiseen kohdistuvan riippuvuuden suhteen. Mitä tämä riippuvuus sitten on ja mitä olemme siitä vuosien saatossa oppineet?

Miten ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus ilmenee? 

Ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus ilmenee hallitsemattomana ja pakonomaisena syömisenä, ahmintana ja/tai jatkuvana naposteluna. Siihen liittyy usein jojoilua liikasyömisen ja laihduttamisen välillä sekä hankalien tunnetilojen tukahduttamista/helpottamista ruolla ja syömisellä. 

Esimerkiksi eräs henkilö kuvasi riippuvuuttaan näin:

”Iltaisin minuun iskee levoton olo. Käyn kymmeniä kertoja keittiön kaapeilla, niin jää- kuin keksikaapilla, hakemassa herkkuja, jäätelöä, nakkeja ja kaisersalaattia. Ahmin niitä hallitsemattomasti suoraan paketista siihen asti, kun oma oloni on kuin ilmapallo tai kaapeissa ei ole enää mitään minua sillä hetkellä miellyttävää.”

Ruokaan ja syömiseen kohdistuvan riippuvuuden taustatekijät 

Ruokariippuvuus kohdentuu erityisesti ruokiin, jotka sisältävät runsaasti sokeria ja rasvaa (esimerkiksi suklaa, jäätelö, keksit) tai nopeita hiilihydraatteja, rasvaa ja suolaa (esimerkiksi perunalastut ja pikaruoka). Joskus itse ruokalajilla ei ole merkitystä, vaan riippuvainen henkilö voi syödä käytännössä mitä vain itselleen maistuvaa ruokaa helpottaakseen oloaan. 

Riippuvuuteen liittyy usein salailua ja häpeää – moni syö yksin. Syömisen hallitsemattomuus voi aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja. 
 
Käyttäytyminen syömisen yhteydessä on samankaltaista kuin päihteitä käytettäessä; riippuvuudesta kärsivä henkilö tuntee voimakasta halua tai pakkoa riippuvuuden kohdetta kohtaan sekä vaikeutta lopettaa kyseistä toimintaa kielteisistä seurauksista huolimatta.

Esimerkiksi eräs riippuvuudesta kärsivä ihminen kuvaili tilannettaan seuraavasti:

”Söin tänä iltana 6 jäätelöä putkeen, koko jäätelöpaketin loppuun. En pystynyt lopettamaan. Piilotin roskat, ettei iltavuorosta kotiutuva mieheni näe kuinka paljon olen syönyt. Ahdistaa, kaduttaa, hävettää.”

Ruokaan ja syömiseen kohdistuvan riippuvuuden taustalla on usein pahaa oloa, jota paetaan ja hoidetaan ahminnalla ja/tai jatkuvalla napostelulla. Taustalla voi olla esimerkiksi lapsuuden haitallisia kokemuksia, traumoja, häpeää, tukahdutettuja tunteita ja kyvyttömyyttä asettaa omia rajoja.  

Eräs ryhmäläisemme kuvaili tilannettaan seuraavasti:

Kodin ankarassa ja tunnekylmässä ilmastossa suklaa lohdutti. Opin nauttimaan tunteesta, jolloin vatsa on ääriään myöten täynnä, ihan mitä tahansa ruokaa. Usein syömishäiriötesteissä käytetään lausetta ”epämiellyttävän täynnä”. Hyvänen aika, sitähän minä juuri tavoittelen addiktion iskiessä päälle! Syödä epämieluisat tunteet turruksiin, ja painua nukkumaan.”

Ruokaympäristö tarjoaa omat haasteensa ruokariippuvaisille. Runsaat valikoimat, edulliset hinnat, helppo saatavuus, suuret annos- ja pakkauskoot sekä mainonta haastavat syömisen kanssa kamppailevia ihmisiä. Esimerkiksi kauppojen tuotesijoittelu tähtää ruokaostosten maksimoimiseen. Makeishyllyt, snack-tuotteet ja jäätelöaltaat sijoitetaan tyypillisesti kassojen läheisyyteen, jolloin niiden ohitse kuljetaan. Tällöin myös mielitekojen ja heräteostosten määrä kasvaa. 

Useat riippuvuudesta kärsivät kuvaavatkin kauppareissut hankaliksi. Eräs ryhmäläisemme kuvasi seuraavasti: ”Kaupassa ostoskärryyn lähtee huonoja valintoja, vaikka tiedän tekeväni sillä itselleni pahaa. Vakuutan itselleni tämän olevan viimeinen kerta; ‘huomenna’ alkaa uusi elämä.” 

Lue lisää toipumisen työkaluista Ähkyn blogista ”Hallitsematon syöminen – työkaluja toipumiseen”.

Ruokaan ja syömiseen kohdistuvaa riippuvuutta tutkitaan sekä aineellisena että toiminnallisena riippuvuutena

Tutkimus ruokaan ja syömiseen kohdistuvasta riippuvuudesta on vasta alussa, eikä tietämys ole riittävää diagnostisten kriteereiden luomiseksi. Tällä hetkellä ilmiötä tutkitaan sekä aineellisen että toiminnallisen riippuvuuden näkökulmasta. Tutkimuksissa pyritään löytämään eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä liikasyömisen ja jo tunnettujen riippuvuuksien välillä. 

Tähän mennessä on voitu todeta, että riippuvuuden kaltainen syömiskäyttäytyminen on tunnistettavissa. Mekanismit liikasyömisen ja lihavuuden taustalla ovat samanlaiset kuin muissa riippuvuuksissa, eli toiminta on hyvin palkitsevaa ja se on vaikeasti kontrolloitavissa.1

Vielä ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, mitkä ruokien ainesosat tai niiden yhdistelmät aiheuttavat riippuvuutta.2 Tiedetään, että ns. ultraprosessoidut ruoat, joissa tyypillisesti on paljon rasvaa ja hiilihydraatteja, ovat maistuvia ja siitä syystä palkitsevia.  

Aivotutkimuksissa on selvitetty eroja ahmintahäiriöisten, peliriippuvaisten ja päihderiippuvaisten aivokemioissa. Esimerkiksi aivojen opioidi- ja dopamiinitoiminta vaikuttavat siihen, miten palkitsevina koemme tietyn toiminnan tai aineen. 

Eräässä suomalaisessa väitöstutkimuksessa ahmintahäiriöisillä opioiditoiminta oli merkittävästi alentunut laajasti aivojen eri osissa ja dopamiinin tuotanto oli alentunut aivojen palkkiojärjestelmässä.3 Alhainen opioiditoiminta on yhdistetty suurempaan herkkyyteen ympäristön ruokavihjeille, käytännössä esimerkiksi vaikeuteen vastustaa herkullisen ruoan tuoksua.4 Dopamiinin tuotannon alentuminen puolestaan on tyypillinen ilmiö riippuvuuksissa, kun käyttöä tai toimintaa on jatkettu pitkään ja aivot pyrkivät tasapainottamaan dopamiinitasojaan.5 

Lue seuraavaksi:

Hallitsematon syöminen – Ähky-hankkeen näkökulma aiheeseen

Lähteet

1Gearhardt AN, Hebebrand J. The concept of ”food addiction” helps inform the understanding of overeating and obesity: Debate Consensus. Am J Clin Nutr. 2021 Feb 2;113(2):274-276. 

2Gearhardt, A.N., & Schulte, E.M. Is Food Addictive? A Review of the Science. Annu. Rev. Nutr. 2021;41:387–410. 

3Majuri, Joonas. Dopamine, opioid and serotonin neurotransmission in behavioral addictions. Väitöstutkimus. 2019-03-15. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7570-9  

4Kantonen T, Karjalainen T, Pekkarinen L, Isojärvi J, Kalliokoski K, Kaasinen V, Hirvonen J, Nuutila P, Nummenmaa L. Cerebral μ-opioid and CB1 receptor systems have distinct roles in human feeding behavior. Transl Psychiatry. 2021 Aug 27;11(1):442. doi: 10.1038/s41398-021-01559-5. PMID: 34453034; PMCID: PMC8397789. 

5Castrén S, Alho H. Toiminnalliset riippuvuudet. Yleislääkäri. 08/2020;35:9-14. 

Jaa kirjoitus

Jätä kommenttisi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *