Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on korkea kynnys hakea apua päihdeongelmaan palveluista, joissa he itsekin työskentelevät. Julkisissa terveyspalveluissa ongelma halutaan tyypillisesti salata. Omien asiakkaiden/potilaiden mahdollinen kohtaaminen paikallisissa palveluissa saattaa myös vaikeuttaa avun hakemista. Sote-ammattilaisten haitalliseen päihteiden käyttöön liittyy voimakasta stigmaa.
Sote-ammattilaiset, päihteiden käyttö ja stigma
Sote-ammattilaisten alkoholin käyttöön liittyy ristiriitaisuutta. Toisaalta alan ammattilaiset käyttävät alkoholia siinä missä muukin väestö, ja työpaikan juhlia saattaa värittää runsaskin alkoholin käyttö. Toisaalta on voimakas näkemys siitä, etteivät alkoholin liikakäyttö ja sote-ammattilaisuus sovi yhteen. Sote-alan ammattilaisen imagoon päihdeongelma istuu erityisen huonosti.
Sote-ammattilaiset kokevat usein omasta alkoholiongelmastaan häpeää. Sote-alan työssä jaetaan tietoa ja ohjataan päihdeongelmista kärsiviä asiakkaita ja potilaita. Vaikeaksi koetaan, jos tietoja ja taitoja ei osaakaan hyödyntää omassa elämässään. Auttamaan ja hoitamaan tottuneen voi olla hankalaa myöntää, että tarvitseekin itse apua.
Pelko alkoholiongelman paljastumisesta työyhteisössä on yleistä. Työyhteisön suhtautuminen, ammattioikeuksien menettäminen ja irtisanominen herättävät huolta. Ongelma halutaankin tyypillisesti salata, myös työterveydessä.
Kun päihderiippuvuus etenee pitkälle, alkaa ongelma näyttäytyä myös työpaikalla. Tämä ilmenee esimerkiksi poissaoloina, myöhästymisinä, alkoholin hajuna, krapulana, päihtyneenä työskentelemisenä, työn laadun heikkenemisenä, yhteistyön ongelmina, masentuneisuutena ja aloitekyvyttömyytenä.
Huumeiden käytön osalta stigmaa lisäävät vielä edellä kuvattujen tekijöiden lisäksi vallitsevat asenteet, laittomuus ja pelko oikeudellisista seuraamuksista.
Sote-alan ammattilaisilla on yleensä korkea kynnys lähteä hakemaan apua päihdeongelmassa julkisista ja paikallisista palveluista, joissa he itsekin työskentelevät. Julkisissa terveyspalveluissa ongelma halutaan tyypillisesti salata. Omien asiakkaiden/potilaiden mahdollinen kohtaaminen paikallisissa palveluissa saattaa myös jännittää ja vaikeuttaa avun hakemista.
Päihdeongelmat, työelämä ja sote-ammattilaiset
Työssä käyvistä naisista joka kymmenes on alkoholin ongelmakäyttäjä ja miehistä noin viidennes. Alkoholiongelmat Käypä hoito -suosituksen (2018) mukaan suurin osa (60–70 %) alkoholista riippuvaisista on työelämässä. Päihdeongelmia esiintyy väestössä riippumatta koulutuksesta, ammatista tai sukupuolesta. Yksikään ammattinimike ei suojaa päihdeongelmilta.
Sote-alan ammattilaisilla on paljon tietoa ja työkokemusta päihdeongelmista. Tästä huolimatta päihdeongelmia esiintyy alan ammattilaisilla samaan tapaan kuin muullakin väestöllä. Koulutuksen tuoma tietomäärä tai ammatin tuoma työkokemus eivät ehkäise päihteiden haitalliselta käytöltä.
Tutkimukset todentavat ilmiön yleisyyden. Seinreichin ym (2018) tutkimuksen mukaan lähes 10 % sosiaalityöntekijöiksi opiskelevista koki itsellään olevan päihdeongelman. Joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaanhoitajilla esiintyy päihderiippuvuutta jopa enemmän kuin keskimääräisesti väestössä.
Sote-alalla työskentelevillä ilmenee erilaisia riippuvuuksille altistavia riskitekijöitä. Yleisesti tiedetään, että riippuvuuksille altistavat esimerkiksi geneettiset tekijät, mielenterveyden haasteet, traumat ja lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten lapsuuden kodin mielenterveys- ja päihdeongelmat. Sosiaali- ja terveysala tiedetään myös itsessään altistavaksi riskitekijäksi työn suuren kuormittavuuden, stressin, epäsäännöllisten työaikojen, lääkkeiden parissa työskentelyn ja myötätuntouupumuksen vuoksi.
Käytetyin riippuvuutta aiheuttava päihde on edelleen alkoholi, mutta huume- ja lääkeriippuvuuksien esiintyvyys on ollut jatkuvassa kasvussa.
Päihdeongelma on usein syynä terveydenhuollon ammattioikeuksien menettämiseen. Kyseessä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että päihdeongelma tunnustetaan, tunnistetaan ja siihen haetaan apua liian myöhään.
Kuinka lieventää stigmaa ja madaltaa kynnystä avun hakemiselle?
On tärkeää ymmärtää, että sote-alan ammattilaiset kärsivät samaan tapaan päihdeongelmista kuin muukin väestö. Mikään ammattinimike ei suojaa päihdeongelmilta ja toisaalta, riskitekijöitä jo ennestään omaavalla ammattilaisella kuormittava työ voi entisestään madaltaa ajautumista päihteiden haitalliseen käyttöön. On tärkeää jakaa tietoa aiheesta niin sote-ammattilaisille itselleen kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Kaikilla työpaikoilla tulisi olla käytössä päihdeohjelma, joka antaa raamit sille, miten työpaikalla toimitaan päihteisiin liittyvissä asioissa.
Teoriatiedon lisäksi on tärkeää tuoda esille päihdeongelmasta kärsineiden ja siitä toipuneiden sote-ammattilaisten kokemuksia. Tässä ovat keskeisessä roolissa kokemusasiantuntijat ja kokemuspuhujat. Muiden samaa kokeneiden kuuleminen tuo ymmärrystä, ettei olekaan ainoa ongelmasta kärsivä. Selviytymistarinat tuovat toivoa toipumisen mahdollisuudesta.
Myös avun hakemisen muodoista on tärkeää jakaa tietoa. Kaikilla sote-ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa tarjolla olevista hoitopaikoista, vertaistukiryhmistä ja terapioista.
Yksi matalan kynnyksen avun tarjoaja on Versot-hanke. Hanke tarjoaa ainoana Suomessa kohdennetusti apua ja tukea sote-alan ammattilaisille, joilla itsellään tai joiden läheisellä on haitallista päihteiden käyttöä. Hanke järjestää verkossa ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä sekä jatkoryhmätoimintaa. Ryhmätoiminta on valtakunnallista, maksutonta sekä irrallaan julkisista ja paikallisista palveluista. Hankkeen rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Suvi Björkqvist
Projektipäällikkö, Toimiva ry:n Versot-hanke
Sairaanhoitaja (YAMK), kliininen asiantuntija (mielenterveys- ja päihdetyö)
Vuoden päihdesairaanhoitaja 2024
Lähteet:
Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. (viitattu 10.01.2024). Saatavilla: www.kaypahoito.fi
Ammattioikeuksistaan luopuneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hakevat oikeuksiaan takaisin. 2024. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70080244/ammattioikeuksistaan-luopuneet-sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattihenkilot-hakevat-oikeuksiaan-takaisin
Kaarne, T. 2013. Alkoholi työpaikalla. Teoksessa Peltoniemi, T. (toim.) Pääasiana alkoholi – Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2024. Helsinki: Lönnberg Painot Oy, 158–162.
Vihermaa, A. 2020. AMMATINHARJOITTAMISLUVAN RAJOITTAMIS- TAI POISTOPROSESSI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN SEURAUKSENA – TAPAUSTUTKIMUS HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSISTA. Pro Gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
