Me suomalaiset olemme uhkapelikansaa. Suomalainen voittaa aina. Kinkkubingo. Eri bonusohjelmien onnenpyörät. Olet varmaan kuullut tämän kysymyksen joskus: ”Mitä tekisit, jos voittaisit lotosta?” Tai esimerkiksi pohtiessa ystävän kanssa jonkin asian lopputulemaa, saatetaan kysyä puolihuolimattomasti: ”Paljostako vetoa, että..?”
Suomalaisten rahapelaaminen 2023-tutkimuksen mukaan kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia (noin 151 000 henkilöä) vastaajista (Haitallinen rahapelaaminen – THL). Iso luku. Jos mukaan lisätään vielä läheiset ja muut henkilöt sekä tahot, joita riski- tai ongelmallinen rahapelaaminen koskettaa, niin puhumme henkilömäärältä todella suuresta luvusta. Luku on suuri myös euroissa. Diagnosoituun rahapeliriippuvuuteen liittyy myös mm. suurentunut itsetuhoisuuden riski, joka on 15-kertainen yleisväestöön verrattuna (https://www.kaypahoito.fi/hoi50135 ).
Lisenssijärjestelmä muuttaa pelimarkkinaa – kenen kustannuksella?
Olemme siirtymässä Veikkauksen monopolista lisenssijärjestelmään (Rahapelijärjestelmän uudistaminen – Sisäministeriö). Alun perin lisenssijärjestelmän oli tarkoitus tulla voimaan jo tammikuussa 2027, mutta tätä siirrettiin ja uusi ajankohta on heinäkuussa 2027. Vaikuttiko siirtoon keväällä 2027 järjestettävät eduskuntavaalit? Ikävästä, pelihaittoja suurella todennäköisyydellä lisäävästä uudistuksesta ei oikein haluttaisi puhua vaalien aikana?
Asiantuntijat ovat arvioineet, että lisenssiä tulee hakemaan noin 40-60 rahapelialan yhtiötä. Kun mainonta vapautuu, väistämättä myös pelaaminen lisääntyy. Mainonnan tarkoituksena on saada käyttäjät kuluttamaan tuotetta/palvelua.
Uhkapeliyhtiöillä on paljon pääomaa ja resurssia mainostaa. Markkinamaana runsaasti uhkapelaava Suomi on varmasti todella houkutteleva kohde. Kuinka nopeasti lisääntyvä rahapelaaminen näkyy esimerkiksi terveydenhuollossa tai lisääntyneinä velkaongelmina? Puhutaan enintään muutamista vuosista, jotta tilastoja haitoista on valmiina tarkasteltavaksi.
Varhainen tunnistaminen on avain pelihaittojen ehkäisyyn
Mitä meiltä on toivottu rahapelaamiseen liittyen? Ammattilaiset ovat halunneet tietoutta sekä ohjausta siihen, kuinka kysyä ja tunnistaa ongelmallista rahapelaamista. Tietoa kaivataan myös siihen, mihin asiakkaita voisi ohjata tuen saamiseksi. Olemme kannustaneet kartoittamaan elämän eri osa-alueita ja ottamaan asioita rohkeasti puheeksi, jos esimerkiksi riskikäytön raja ylittyy. Riippuvuuksia ei voi nähdä. Siksi kysyminen on tärkeää. Näin hoito- ja palveluohjaus voisi olla vaikuttavaa.
Oletko jo tutustunut THL:n juuri lanseeraaman rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestiin? Helppo 2-4-2-muistisääntö voi auttaa niin pelaajaa kuin ammattilaistakin hahmottamaan, että pelataanko riskitasolla (THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa – THL).
Ammattilaisten kanssa olemme keskustelleet puheeksi ottamisen merkityksestä. Helppo ja yleinen ohje on tämä: kysy mieluummin kuin jätä kysymättä. Kysymys voi olla niinkin yksinkertainen kuin: ”Pelaatko rahapelejä?”. Asiakasryhmän kanssa olemme keskustelleet rahapelaamisesta rehellisesti ja olemmekin saaneet kiitosta, kun olemme osanneet esittää oikeita kysymyksiä ja antaneet konkreettisia vinkkejä rahapelaamisen vähentämiseen tai lopettamiseen. Vertaistuen voima on ollut myös suuri. Nuoret ovat päässeet keskustelemaan asiasta turvallisessa tilassa. Ryhmän nuoret ovat kertoneet stigman ja häpeän kokemuksien vähentyneen.
Olemmeko varautuneet yhteiskuntana pelihaittojen lisääntymiseen? Ainakin me Toimiva ry:llä olemme. Riippuvuustyön asiantuntijayhteisönä haluamme olla aina ajan hermoilla. Näin pystymme olemaan mukana mahdollistamassa riippuvuusvapaampaa maailmaa, jossa ihmiset voisivat elää täyttä ja hyvää elämää – vapaina riippuvuuksista ja tukien niitä, jotka kamppailevat niiden kanssa.
Jukka-Pekka Surkka
Kirjoittaja työskentelee projektiasiantuntijana Toimiva ry:n Riipasta ruoriin -hankkeessa. Hankkeen pääasiallisena toimintana on järjestää ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä eri riippuvuuksista toipumiseen. Kohderyhmänä hankkeessa ovat 18–29-vuotiaat pohjoissavolaiset nuoret. Riipasta ruoriin -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
